18. kesäkuuta 2013

Everything went better than expected

Kun on tekemisissä uusien ihmisten kanssa, tulee jossain vaiheessa se hetki, kun on "tultava kaapista". Joidenkin (esimerkiksi ikäisteni) kanssa "kaapista tulo" tulee kuin itsestään ja luonnolisesti ja siihen myös suhtaudutaan ihan niin kuin mihin tahansa muuhunkin asiaan (vaikka kasvissyöntiin). Sen sijaan jos kyseessä on vanhempi henkilö, jonka mielipiteistä tai elämänkatsomuksesta minulla ei ole suurtakaan hajua, on tällaiset hetket hyvin hyvin jännittäviä (minulle). Itse asiassa kasvissyöntikin tuntuu olevan monelle vanhemmalle ihmisyksilölle kovin kummeksuttava asia!

16 kommenttia:

  1. Mä en jotenki ikinä osaa/uskalla reagoida tollasessa tilanteessa mitenkään järkevästi! Pitäis vaan uskaltaa sanoa asiat niinkuin ne on, eikä mumista jotain vähän sinnepäin :')

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joskus on vaan helpompi mumista jotain sinne päin..

      Poista
  2. Onnea menestyksekkäästä paljastuksesta :D "kaapista tulo" ON jännittävää, jos on jotenkin vieraampi henkilö kyseessä. Erityisesti vielä vähän nuorempana sitä itse usein änkytin, punastelin ja mutisin epäselvästi… jeps. Olet hauska tyyppi! Eipä muuta :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kiitos. ^^' Joskus tapahtuu nämäkin asiat kivuttomasti.

      Poista
  3. Missä oot töissä? :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kahvilassa, niin kun varmaan voi päätellä.

      Poista
  4. mulleki tollane kaapista tulo on jännää. Meen aina iha lukkoo ja jos joku kysyy poikaystävistä ni tyydyn vaa vastaamaa et ei oo. Pitäs kyllä vähä rohkeemmaks ruveta varmaa :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Semmoseen tahtiin voi alkaa rohkeaksi, kun tuntuu hyvältä. ^^

      Poista
  5. Ite oon miettiny, että miten tollasta voisi kysyä silleen sukupuolineutraalisti niin, ettei vastaajan tarvii olla kiusaantunu oli sitten suuntautumiseltaan mikä vaan. Onko sulla "kumppania" tai "rakasta" ei kumpikaan kuulosta mun korviin oikein luontevalta :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä oon välillä puhunu Noorasta avopuolisona. Mun mielestä toi kumppani on ihan hyvä ja neutraali. Puoliso on myös. Ne jotka ei asu yhdessä, voi tuo kumppani tai puoliso sana olla liian "vakava".

      Miksei vaan vois kysyy "onko sulla tyttö-/poikakaveria?" Joku tietenkin siitäkin loukkaantuisi, että kehdataan edes epäillä että olisi kiinnostusta samaan sukupuoleen.

      Poista
    2. Voi kanssa kysyä ihan vain että "seurusteletko sää?", jolloin ei tarvitse mainita tyttö- eikä poikakaveria ja vastaaja saisi itse päättää, sanooko vaan joo tai ei vai kertooko enemmän ("Joo, semmoisen Pertti-Bertan kaa").

      Poista
    3. No voihan vitsi! Toihan on just täydellinen. En ite ees aatellu!

      Poista
  6. Itse olen ollut nyt monta vuotta lähikaupassa töissä mahtavassa työilmapiirissä, ja sen vuoksi uskallan nykyään sanoa jopa vakkariasiakkaille maagisen sanan "tyttöystävä", ja todella hyvin on vanhemmatkin tädit suhtautunut :D Vaikka ainahan se jännittää... !

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mun vakkariasiakkaita odotellessa! Voin niin kuvitella tuon olon, kun voi sen tuntemattomille tädeillekin muina naisina sanoa.

      Poista
  7. EI PERKELE. Oletko nimeltä mainitsemattoman kaupungin (pohjois-pohjanmaalla) torin kahvilassa töissä? Kävin poikaystävän kanssa jätskiä ostamassa ja sitten sellainen aivan tajuttoman suloinen tyty oli myyjänä, hieman sekoili ja takelteli sen jätskipallon tekemisen kanssa. Tämä tyttö näytti aivan samalta miten nyt tähän päivitykseen olet piirtänyt itsesi. Hitto jos olet sama henkilö, mietinkin että näytti tutulta jostain! Pieni maailma!

    ps. rakastan tätä blogia. Tyylisi piirtää ja kertoa elämän pieniä tarinoita on ihana! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eeeeehkä. ^^'''' Tuo jätskipallon kanssa takeltelu ainakin kuullostaa tutulta.

      Poista