30. joulukuuta 2013

Kevyttä lomalukemista

Kumpikin kirja sai minussa aikaan 'lievää' kulmien kohottelua. Aina olen tiennyt, että Pohjois-Koreassa homma ei oikein toimi, mutta nämä kirjat kyllä valaisivat lisää kuinka köyhä (köyhempi kuin esimerkiksi Sudan), takapajuinen ja jälkeenjäänyt tuo valtio koknaisuudessaan on. Maassa ei ole käytännössä lainkaan taloutta, sähköä on saatavilla ehkä tunnin päivässä ja suurin osa ihmisistä ei ole koskaan kuullutkaan internetistä tai edes William Shakespearista! Henkilöpalvonta on viety aivan uudelle tasolle ja hyvinäkään vuosina Pohjois-Korea ei onnistu ruokkimaan kaikkia asukkaitaan.

13 kommenttia:

  1. Mä luin että Pohjois-Karjalasta ja mietin hetken että mitä ihmettä. Pohjois-Karjalan valtio. Kyllähän Stalinin aikoihin täälläkin lähellä on ollut vankileirejä, joille länsimaat ummisti silmänsä, mutta... : D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Karu valtio tuo Pohjois-Karjala!
      Niin, kyllähän länsimaat ummistivat silmänsä natsien keskitysleireillekin, mutta ne olivatkin toiminnassa vain muutamia vuosia. Nuo leirit ovat olleet toiminnassa yli 50 vuotta ja ovat edelleen.

      Poista
  2. Oon kanssa samat kirjat lukenut, hyllystäkin löytyvät. Rankkaa kamaa (jopa tällaiselle Pohjois-Korea -tietäjälle/tutkijalle) mut kenelle tahansa lukemisen arvoisia ja silmiä avaava kokemus. Pistää just noita asioita miettimään mitä sinäkin jo ääneen sanoit.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo pitää ehdottomasti laittaa nuo kirjat kiertoon tutuille. :)

      Poista
  3. Briteis tuli dokkari Pohjois-Koreasta, loikkareista ja tavaran salakuljettamisesta sinne. Kuulemma nykyään on etenkin naiskansalaisille suosittua se, et ne ostaa pimeeltä marketilta DVD-soittimen johon toimitetaan uus USB-tikku aina kun voi. Siel on ties mitä E-Korealaisia Salkkareita, mut kans informaatio-ohjelma jota loikkarit tekee.

    Mieleenpainuvin oli ehk se kun kaks naista kattoivat jotain matkailuohjelmaa, ja veikkailivat siinä ääneen et "hmm... tää taitaa olla Neuvostoliitto... ja tää taitaa olla Eurooppa."

    Mä en ees tiedä miks mua yllätti se, et ne vielkin opettaa siellä et Neuvostoliitto on olemassa. :D Sitä, miks tää homma vielkin pyörii, niin oon miettiny sitä vähän sellasella "tää on kultti" meiningillä. Kultista on joillekin vaikea päästä eroon. Sulle uskotellaan, et parempaa ei oo, ja pakkohan sitä on uskoa kun ei ole muuta kuvaa ulkomaailmasta. Pelko ylläpitää kansaa.

    Siis,

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aivopieru, mul mitään hajua mikä toi Siis, tossa lopussa taas on. :D

      Poista
    2. Uu satutko muistamaan dokkarin nimeä? Kiinnostaisi katsoa.

      Poista
  4. Suosittelen lämpimästi myös kirjaa Pjongjangin akvaariot, jos aihe enemmänkin kiinnostaa! Tämän myötä itse aloin kiinnostua enemmän P-Korean ja sen keskitysleirien tilanteesta :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos vinkistä! Etsin heti käsiini kunhan pääsen takaisin Ouluun. :)

      Poista
  5. Luin itte ton Leiri 14 tänä vuonna ja tietoa on periaatteessa tullut muutenkin noiden mun järjestö puuhastelujen kautta. Isoin juttu mikä mulle on jäänyt mieleen on se kuinka asiaa meillä mediassa käsitellään. Tai ei käsitellä. Luin meinaan joskus Guy Delislen Pyongyang-teoksen ja vasta kun tänä vuonna tosiaan lukaisin ton Leiri-kirjan rupes palaset loksahtelemaan päässä. Eihän meillä oikeastaan puhuta tilanteesta koska siellä on niin monella yrityksellä investointeja. Jos täällä puhutaan Pohjois-Koreasta, niin sanotaan erikseen että Pohjois-Korea on se musta pilkku Google Mapsissä jonne ei kukaan ja mikään pääse kun palomuurit ja sensuuri ja nälänhätä ja diktatuuri, niin siksi me ei tiedetä mitään mistään mitä siellä tapahtuu eikä sinne pääse kukaan. Ja Jos meilla puhutaan Pyongyang:sta, eli Pohjois-korean pääkaupungista, ei koskaan mainita Koreaa. Niinkuin tuo Pyongyang olisi mikä tahansa Aasialainen kaupunki. Sinne jotenkin ihmeessä pääsee matkustamaan ja siellä tehdään businestä ja siellä on konttoreita. Eli erotetaan Pohjois-Korea ja sen pääkaupunki toisistaan että ihmiset eivät yhdistä noita toisiinsa. Ei ole mikään suuri salaliitto mutta selkeä linjaus siitä kuinka asioita käsitellään kun moni yritys tosiaan tekee tuolla pisnistä ja hyötyy samalla maan äärimmäisestä köyhyydestä ja diktatuurista. :T

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin no Pyongyangiin on suhteellisen helppo päästä turistinakin, mutta vapaasti ei sielläkään saa liikkua. Esiliinat vievät kiertueelta toiselle ja turisteille esitellään edustuskaupungista sitä mitä halutaan esitellä.

      Poista
  6. yksi hyvä aiheeseen liittyvä teos on Kim Hyun Heen Sieluni kyyneleet. Omakohtainen kertomus loikkarin entisestä elämästä, siinä kuvataan hyvin tätä aivopesua mitä saavat jo äidinmaidosta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pitää ilmeisesti joka ikinen teos hyllyyn haalia. Kiitos tästäkin vinkistä!

      Poista